Söpöjä ideoita häihin

Selailin eilen illalla Pinterestiä ja mitä kaikkea mä oonkaan sinne tallentanut. Ajattelin koota teille tähän kaikkia kivoja ideoita häihin, joita mä oon Pinterestistä bongaillut.

My baby is home!

Eilen mulla oli siis puvun loppusovitus ja oli ihanaa päästä pukemaan puku taas päälle! Mua jännitti taas, että meneekö se puku kiinni vaikkei vaa'an numerot olekaan noussut. Tää kevät on vaan niin pahaa aikaa kun koko ajan tekisi mieli grillailla ja ottaa siinä samalla yksi sidukka.

Mutta! Puku meni täydellisesti kiinni ja muutenkin se istui aivan täydellisesti. Puvun alla oleva kiristysjuttu piti vielä laittaa kaikista kireimmälle, jes! ;) En jaksanut raahatakaan koruja taikka laukkua mukaan, mutta vielä vaan jaksoin ihastella, että miten hyvin ne kengät oikeesti sopiikaan siihen pukuun - tosin eihän ne ihan hirveesti sieltä puvun alta näy, mutta onpahan ainakin itsellä hyvä fiilis :D 

Kaaso kyseli viimeisiä vinkkejä puvun pukemiseen ja sitä pitääkin kyllä harjoitella ennen itse hääpäivää, kun siellä on niin monta kohtaa, jotka pitää suoristaa täysin ettei puku jää ryppyyn.

Hetken ihastelin pukua peilistä ja sitten se jo riisuttiinkiin ja laitettiin pussiin. Oli todella outoa ottaa puku vihdoin liikkeestä pois, mutta se fiilis oli kyllä niin loistava enkä pystyny lopettaa hymyilemistä! Tunsin kyllä itseni vähintään yhtä onnelliseksi mitä Korppu eilen kirjoitteli tuntemattomasta morsiamesta, mutta en tiedä miten se näkyi ulospäin kun yritin vaan välttää sitä, ettei puku kosketa maata! Mutta oli kyllä sellanen olo, että teki mieli huutaa koko maailmalle, että mää meen ihan kohta naimisiin! 

Onneksi mun ei tarvinnut lähteä kuljettelemaan pukua julkisissa, vaan sulho tuli vastaan parkkikselle. Niinattaresta mentiin sulhon ja kaason kanssa katselemaan vielä sulhon ja kaason poikaystävän jalkapallomatsia. Matsin jälkeen ajeltiinkin Otalammelle sulhon porukoille ja jätettiin mun hääpuku sinne. Sulhon mummi oli myös kylässä, joten pitihän sitä pukua hänellekin vilauttaa ;)

hääpuku käsissä on helppo hymyillä!

Nyt mä lähdenkin kaverin kanssa kaupungille ja toivottavasti saatais hieman aurinkoakin! Ihanaa päivää kaikille! :)

PS. Huomenna on viimeinen päivä vastata meidän kutsuihin. Ilmoittautuneita on tällä hetkellä 77/113, että "muutamaa" odotellaan vielä. Muutama peruminenkin on tullut, mutta oon niin onnellinen, että melkein kaikki meidän kutsutuista kavereista on osallistumassa meidän häihin! :)

Rankka mutta hyödyllinen tiistai

Eilen klo 8.30 meidän auto starttasi mun työpaikan edestä Hakaniemestä. Tiistain suunnitelmana tehdä roadtrip Savoon ja käydä hoitamassa kukka-asiat kuntoon sekä tavata valokuvaajaamme. Olo oli aika väsynyt, sillä mulla oli 13,5 h yövuoro takana, mutta onneksi sulho oli ottanut pari tyynyä mukaan niin sain torkuttua Mikkeliin asti. 

Ensimmäinen kohde oli siis Leppävirta, eli paikka jossa häitämme kuuden viikon päästä vietellään. Oli aika ihana tunne mennä meidän tulevan vihkikirkon ohi, vielä kun oli niin ihanan vehreää niin näki kirkon ja sen ympäristön kauneimillaan. Ainiin, varattiin kuulutukset nyt 7.7 meidän vihkikirkkoon. Meidän oli ensin tarkoitus käydä kuuntelemassa kuulutukset täällä Helsingissä, mutta onhan se nyt paljon ihanampaa käydä kuuntelemassa ne siellä, jossa viikon päästä oikeasti sanotaan toisillemme "tahdon". 

Leppävirralla sijaitsee myös meidän kukkakauppa, josta hääjuhlamme kukat tilaamme. Olin jo aiemmin laittanut työntekijälle kuvia sähköpostiin millaisia kukkia haluaisimme. Kyseinen työntekijä ei kuitenkaan nyt ollut paikalla, joten homma aloitettiin alusta mutta ei se mitään! Meitä palveli aivan ihana naishenkilö, joka tuntui heti ymmärtävän mitä hääkukiltani haluan, vaikka mun sepostus ei aina ehkä ollutkaan niin ammattimaista (mm. kerroin, että "haluisin myös tällasia vihreitä nypyköitä, mitä nää sitten onkaan...". Meitä palvellut nainen myös kertoi rohkeasti omia ideoitaan ja voi että mä oon innoissani meidän kukista. Varsinkin meidän morsiustytön kimpusta, josta tulee aivan mahdottoman suloinen. Päätin myös etten ota heittokimppua ollenkaan vaan heitän oman kimppunu. Mietin asiaa paljon ja tajusin etten mä tee sillä oikeasti yhtään mitään. Voisihan kimpun muun muassa kuivattaa, mutta noh... menkööt parempiin käsiin ;) 

Kukkakaupalta jatkettiin sitten matkaa Pieksämäelle, jossa mun vanhemmat majailee. Käytiin heidän luonaan syömässä sekä ryystämässä kahvit ennen kuin jatkettiin matkaa. Oli tosi kiva nähdä porukoita pikaisesti, heitä kun ei liian usein tule nähtyä! :) 

Pieksämäen jälkeen seuraava kohde oli Jyväskylä, jossa treffattiin meidän valokuvaaja. Oli aivan ihana ilma, joten päätettiin tavata hänet Jyväskylän satama-alueella. Tapaaminen meni erittäin hyvin ja meille molemmille jäi valokuvaajastamme todella hyvä fiilis! Valokuvaaja tuntui ymmärtävän heti mitä valokuvilta haluamme ja millaista fiilistä. Mun piti näyttää valokuvaajalle myös esimerkkikuvia, mutta työkoneet ei suostunu edellisenä yönä yhteistyöhön, joten ne jäi näyttämättä. Mutta onneksi sähköposti on olemassa. Käytiin valokuvaajan kanssa läpi meidän aikataulua sekä paljon juhlapaikan ympäristöä. Sovittiin, että valokuvaaja aloittaa klo 12.30 mun appivanhempien mökiltä, jossa ollaan kaasojen kanssa laittautumassa ja valmistautumassa päivään! Ihana saada siitäkin hetkestä kuvia sitten :)

Jyväskylästä lähdettiin sitten ajelemaan takaisin kohti Helsinkiä. Matka meni kyllä tosi hyvin ja nopeasti, mikäs siinä hyvässä seurassa ollessa sekä hyvää musiikkia kuunnellen. :) Klo 20.30 oltiin vihdoin kotona, väsyneinä mutta onnellisina! Saatiinpa oikein kunnolla kahdenkeskistä aikaa ;) Kilometrejä tuli reilut 700 ja se kyllä tuntui. Nukahdin sohvalle jo joskus puol kympin aikaan ja kympiltä raahauduin väkisin sänkyyn, jossa uni tulikin samantien. Nukuin täysin sikeästi kymppiin asti ja ois voinut vielä helposti jatkaa unia, mutta ei kehtaa vapaapäivää hukata nukkumiseen.

Tänään onkin sitten myös hyvin jännittävä päivä, sillä mulla on tänään edessä mun hääpuvun loppusovitus ja tänään saan oman beibini kotiin! Tai no omaan kotiin en pukuani tuo vaan vien sen appivanhempien kotiin. Siellä on enemmän tilaa eikä heillä ole kaksi kissaa, jotka pahimmassa tapauksessa osaisivat avata vetoketjun tai repisivät pukupussin ja puvun siinä samalla ja vielä pissisivät puvun päälle... :D joten parasta viedä puku sinne missä se on turvassa! Mutta ihanaa päästä taas laittamaan puku päälle, ajattelin ottaa myös hääpäivän korut ja laukun mukaan, jotta näen miltä se kokonaisuus sitten näyttääkään! :) 

Mukavaa keskiviikkoa kaikille! :)

kuvat: Pinterest

Huhhei mikä viikonloppu!

Aloitetaan tää postaus sillä, että haluan taas kerran todeta, että mulla on aivan uskomattoman ihania ihmisiä mun ympärillä!! Siis mä oon ihan sanaton tällä hetkellä ja oon niin onnea täynnä! 

Mun perjantaihan alkoi sillä, että aamulenkin jälkeen huomasin keittiönpöydällä kirjekuoren salaiselta ihailijalta. Kuoressa oli treffikutsu, jossa kerrottiin että mun pitäisi olla klo 16.30 Yrjönkatu 26:ssa. Niinkuin aiemmin kerroin, en oo ikinä ollut kunnon treffeillä, joten jännitys oli sanoinkuvailematon! Heti kirjeen luettuani mulla alkoi ihan hirrrveä vaatekriisi eikä meikitkään tuntunu onnistuvan. Kun lähdin kotoa, mua jännitti ihan hirveesti ja perhosia oli vatsassa - ihankuin olisi mennyt oikeasti jonkun uuden ihmisen kanssa treffeille, vaikka tiesin että vastassa oli tuttu ja turvallinen sulho. 

No tallustelin sitten Yrjönkatu 26:seen, jossa sulho jo odottelikin puvun takki päällä ja vaaleanpunainen ruusu kädessä. Siitä sitten mentiin hotelli Tornin kattoterassille nauttimaan parit drinksut ja nautittiin auringosta! 

Hotelli Tornista jatkettiin matkaa ja seuraava kohde olikin ravintola Gaijin! Mä oon niiiin kauan halunnut käydä kyseisessä ravintolassa ja mun ilme oli varmaan ikuistamisen arvoinen, kun selvis minne ollaan menossa! 

Tilattiin sulhon kanssa 9 ruokalajin maistelumenu ja mä otin siihen vielä juomasuositukset mukaan. Ja pakko sanoa, että oli kyllä elämäni paras ravintolakokemus! Siis voi että mitä makuelämyksiä! Mun ehdoton lemppari oli pork bun, joka oli pehmeä leipä jonka sisällä oli possua sekä jotain ihanaa majoneesikastiketta. Ruuat tuli hyvin tasaseen tahtiin ja vatsa kerkes aina sopivasti tyhjentyä ennen seuraavaa ruokalajia. Mutta pakkoa sanoa, että kun jälkkärit oli vetästy vatsaan niin olo oli kyllä hyvin täysi!! Olis tehnyt mieli kieriä kotiin, sillä kävely tuotti hieman tuskaa. Mutta mikäli tykkää aasialaisesta ruuasta, niin voin ehdottomasti suositella Gaijinia! Gaijinin asiakaspalvelu oli myöskin todella mahtava ja tarjoilijat kertoi aina mitä lautasella oli ja miten se kannattaa syödä. Oli hyvä, että tarjoilijat kertoivat esimerkiksi mitkä ruuat voi syödä käsin, koska eihän tälläset juntit näitä tämmösiä juttuja tiedä :D 

Käytiin sit vielä paikallisessa juomassa yhdet ja kuuntelemassa kaunista karaokelaulua. Sitten tultiin kotiin, aukastiin skumppa ja käperryttiin sohvalle kattomaan leffaa. Nukkumaan mentäessä olin niiiiin onnea täynnä ja rakastuin taas hieman enemmän tuohon tulevaan miehekkeeseen. 

Aamulla heräsin onnellisena ja alotin jännittämään tulevaa iltaa. Mun yksi parhaista ystävistä oli kertonut aiemmin, että on järkännyt jotain mun synttäreiden kunniaks. Laittauduin kotona ja klo 14 olin jo ystävän luona. Siellä mun eteen tungettiin heti skumppalasi sekä aivan ihana kortti, jossa oli kuvia meistä kahdesta sekä yhteisiä muistoja! 

Siinä sitten hieman maisteltiin skumppaa ja kuunneltiin musiikkia ja klo 18 lähdettiin liikenteeseen. Käveltiin Kantsun ostarille ja siellä mun silmät sidottiin ja kuljetettiin taksiin. Ihmiset oli kuulemma hieman tuijottanu kun yritin tunkeutua sinne taksiin sokkona :D 

Taksista kun päästiin, niin mut talutettiin sisätiloihin, jossa alko kuulua keilauksen ääniä. Siinä sitten ajattelin, että jes me mennään ystävän kanssa keilaamaan! No perille kun päästiin ja huivi otettiin poissa päästä, niin mua vastassa olikin paljon ystäviä sulho mukaan lukien ja onnittelulaulut kajahti soimaan! Siis mä en osannu yhtään arvata mitään tällasta, ei tullu pieneen mieleenkään että mulle oltiin järkkäilty jotain yllärisynttäreitä. 

Siinä sitten tunti keilattiin kunnes matka jatkui! Taksi odotti keilahallin pihalla ja taas mun silmät sidottiin. Päästiin perille ja sulho kuljetti mut jonkun ihme pusikon läpi ja olin et ei helvetti mihin sitä nyt ollaan menossa. Sitten päästiin taas sisätiloihin ja sulho urhoollisesti kanto mut kolme kerrosta käsivarsillaan. Jossain vaiheessa tuli tuttu tuoksu ja kysyin et "ollaankse menossa himaan??" ja siellähän me oltiin. Musat soimaan ja tarjoiltavat esille. Sulho oli valmistanut pari salaattia, oli patonkia sekä tietysti boolia. Ajattelin, että ollaan samalla porukalla kuin keilaamassakin, mutta ovikello vaan soi ja sisään tuli paaaljon lisää ystäviä! Vietettiin iltaa tässä meillä kunnes lähdettiin baariin ja sieltä sitten jossain vaiheessa himaan sulhon ja parin kaverin kanssa.

Nyt olo ei oo ehkä fyysisesti niin hyvä, mutta voi että... Mä en voi oikeasti sanoin kuvailla miten otettu mä oon tästä kaikesta ja miten onnellinen mä oon. Sanoinkin tossa aamulla sulholle etten mä oikeesti oo ansainnu tällaista enkä näin ihania ihmisiä mun ympärille. Nytkin mua hemmotellaan, kun sulho on valmistassa tuolla jotain herkkusapuskaa. Nää synttärit tuun muistamaan aina ja jos aina kun täyttää 25v on tällaset bileet, niin voin täyttää vuodenkin päästä 25 ;)

50 päivää!

Apua! Tajusin, että tänään on tasan 50 päivää meidän häihin! Siis 50! Mä en voi ymmärtää mihin tää aika menee, sillä tuntuu että vasta äskettäin ruvettiin näitä häitä suunnittelemaan ja kohta ne on jo ihan oikeesti! 

kuva: Pinterest

Nyt alkaa olemaan jo se fiilis ettei jaksais enää yhtään odottaa! Suunnittelutkin on jo siinä vaiheessa, että nyt voi vaan hoidella niitä pieniä asioita ja kokonaisuuksia. Kaikista eniten odotan heinäkuuta, jolloin lähden Savoon ja milloin on kaikki koemeikit ja -kampaukset, kirkkoharjoitukset jne.! Ja odotan myös sitä, kun kaikki kaasot ja bestmanit tulevat mökille ja päästään yhdessä fiilistelemään viimeisiä hetkiä! 

Ainiin muuten. Tulin äsken aamulenkiltä ja rupesin tekee itelleni aamupalaa kunnes huomasin keittiönpöydällä kirjekuoren, jossa luki mun nimi ja "terveisin salainen ihailija". Jännityksellä avasin sen ja kattokaa mitä sieltä löyty!

Mä pääsen treffeille! Mä en oo ikinä elämäni aikana ollu kunnon treffeillä ja nyt mä pääsen! Toivottavasti sulho ei tykkää huonoa ;)

Ihanaa viikonloppua! Toivotaan, että se aurinko sieltä näyttäytyis! :)

Ylisöpöt saippuakuplat

Tilattiin nää pinkit saippuakuplapullot Decora Houselta maanantaina ja eilen nää oli jo tullut postiin! Mietittiin pitkään millaiset saippuakuplat halutaan ja loppujen lopuks päädyttiin näihin pinkkeihin sydänsaippuakupliin. Ja tänään kun avattiin toi postin paketti ja nähtiin miten ällösöpöt nää onkaan, revettiin molemmat sulhon kanssa vaan nauramaan! Mutta nää on ihan täydelliset just meidän häihin. Niinku yks kaasoistakin totes tänään, et ei meidän häissä voi olla muunlaisia saippuakuplia! 

Näitä oli paketissa 24 kpl ja tilattiin yhteensä 4 pakettia. Saa nähdä joudutaanko tilaamaan vielä yksi paketti lisää kunhan lopullinen vierasmäärä selviää. Hintaa näillä oli 17,50 €/paketti.

Decora Housen paketissa tuli myös meidän pompomsit, mutta niistä lisää sitten kun ollaan saatu ne askarreltua kasaan! 

PS. Olipa hauska päivä tänään! Harjoiteltiin kaaso&bestmanporukalla meidän ylläriä ja voi että siitä tulee hiano!! 

Oh my miten upeita pukuja!

Puvut ovat Berta Bridalin, jonka tavaramerkki näyttää olevan todella avoimet selät, avoimet kaula-aukot, pitsi ja halkiot. Meneekö osa puvuista jo vähän liian rohkeaksi? Itselläni ei varmaan olisi pokkaa (khröm, tai siis kroppaa)  pitää ainakaan osia näistä puvuista, mutta onhan nää nyt ihan pirun upeita! 

kuvat: bellethemagazine.com

mismatched bridesmaids

Nykyään on yhä yleisempää ettei kaikilla kaasoille ole enää samanlaisia pukuja vaan jokainen saa ostaa omaan tyyliin sopivan mekon. Nykyään kaasojen mekkojen ei tarvitse olla edes samanvärisiä. Näin myös meillä. Jokainen kaaso saa valita itselleen parhaiten sopivan puvun ja väristä ollaan puhuttu sen verran, että se olisi roosamainen. Saa siis olla ihan vaalean pinkki, oranssihtava, pastellimainen yms. Sen verran päätettiin, että pituus olisi kaikilla siinä polven korkeudella. Löysin kuvia kaasoista, joilla on erilaiset mekot ja ne näyttävät kyllä todella kivoilta, kun kaikilla on hieman erilaiset ja hieman eriväriset.

Mitä mieltä te olette? Tykkäättekö, että kaikilla kaasoilla on samanlaiset mekot? Minkälaiset mekot teidän kaasoilla tulee olemaan ja annoitteko kaasojen valita mekkonsa itse? :)

kuvat: bellethemagazine.com